tiistai 17. kesäkuuta 2014

Xingping 13.-16.6.




Xingping – no ny! Guilinin yllätettyä meidät kylmällä riistomeiningillä päätimme ottaa hatkat ja lähteä landemmalle. Xingpingiin ei päässyt suoraan Guilinista muulla kuin kalliilla lautalla, joten taitoimme matkan muutamalla bussikyydillä. Jälleen kerran tietoa oli hieman hankala löytää, eikä meillä ollut mitään karttoja joten pitihän sitä taas vähän säätää ja ihmetellä (myöhemmin kävi ilmi ettei mitään karttoja oikein ole edes olemassa, edes netissä. Googlen autot eivät varmaan Kiinassa paljon rundaile.) 

Tiesimme, että bussit Yangshuohon (jonka kautta Xingpingiin pääsee bussilla) lähtevät Guilinin juna-asemalta ja että liput saa paikan päältä. Paukimme siis asemalle väijymään lippuja ja heti rupesikin jo joku täti niitä meille myymään. Lähtöhinta oli 50yuania per naama, mutta saimme liput lopulta 20yuanilla (jonka tiesimme olevan oikea hinta.) Tinkimisprosessiin kuului hölötystä ja naurua ja muutama poiskävely (yhtään sanaa ei vaihdettu kielimuurin takia ja hintaakin näytettiin vain sormilla). Halusimme nähdä bussin, johon olemme lippua ostamassa, mutta tämä ei onnistunut ja täti kovin närkästyi. Ostimme lopulta liput ja lähdimme jonkun miehen mukaan, jonka ymmärsimme olevan kuskimme. Kävelimme miehen kanssa pitkän matkan, jonka aikana ehdimme jo melkein luopua toivosta. Lopulta päädyimme tien varteen, jossa nousimme bussiin. Rinkat jätettiin käytävään ja istumme takapenkille. Matkan aikana muutama hauska kiinalainen poika halusi jutella kanssamme harjoittaakseen kielitaitoaan. 

Matkasimme vuorien lomitse valokuvamaisemien lipuessa ohi Yangshuohon, jossa vaihdoimme pikkubussiin, jolla matkasimme toiselle bussiasemalle, josta otimme bussin Xingpingiin. Koko matkaan meni noin kolme tuntia. Saapuessamme Xingpingiin fiilis oli saman tien hyvä – juuri tätä halusimme.
Xingping on pieni kylä keskellä vuoria Li-joen varrella. Jengiä ei asu paljon (joitakin tuhansia) ja näkymät ovat järjenvastaisen upeat. Hostellimme This Old Place on ainoa hostelli, jota kylästä pystyimme etukäteen varaamaan. Hostelli on oikein kiva ja etenkin näkymä kattoterassilta on mieletön. Hyttysiä on kyllä riesaksi asti, varsinkin sisätiloissa. Xingpingissä meno on rento ja hidas, vaikka paikka on todella suosittu turistikohde. Suurin osa turisteista on kiinalaisia ja he tulevat vain päiväretkelle ottamaan kuvan 20yuanin setelissä olevasta maisemasta.  

Me päätimme kivuta heti ensimmäisenä iltana viereiselle vuorelle/kukkulalle katsomaan auringonlaskua. Matkalla tutustuimme kivaan kiinalaispariskuntaan, kun eksyimme heidän perässään ensin vuorikiipeilemään ja sitten viidakkoon. Lopulta etsimme oikean tien huipulle (jonne oli portaat, kaiteet ja kaikki..). Maisemat olivat kiipeilyn arvoisia, mutta harmittavasti aurinko katosi taas utuun ennen laskemistaan, eikä itse auringonlasku näyttänyt miltään. Toivo kunnon auringonlaskusta Kiinassa alkaa olla mennyttä.

Seuraavana päivänä vuokrasimme hostellistamme tandem-pyörän 40 yuanilla ja poljimme kosteassa helteessä katsomaan joen varren pikku kyliä. Olipa hauskaa olla Kiinassa vaihteeksi tilanteessa, jossa näköpiirissä ei ole ketään muuta ihmistä. Vain sinä, minä, polkupyörä ja vuoret. Polkupäivän kruunasi juuri oikealla hetkellä tienvarressa pakastimesta jäähileisiä juomia alihintaan myynyt mummo. Annoimme tipin täydellisen jäisestä kokiksestamme. Viimeisenä päivänä vedimme trekkibuutsit jalkaan ja lähdimme vaeltamaan laakson poluille ja rinteille. Menoa hieman haittaa vain karttojen totaalinen puuttuminen – omin jaloin pari vesiputelia mukana ei uskalla ihan kauhean syvälle vuorten uumeniin vaeltaa, kun ei ole varmuutta siitä että takaisin pääsee muuta kuin jo kuljettua reittiä.

Ainakin näin kesäkuussa hikoilu ansaitsee myös erityismaininnan, nimittäin olemme hikoilleet kuin siat viimepäivät. Xingpingissä ilma on kostea ja lämpötila iltapäivällä on kohonnut joka päivä sinne 35 asteen hujakoille. Emme ole joutuneet ihan näin koviin lämpöihin vielä, emmekä ole vielä tottuneet lämpöön. Joka ikisessä majoituksessa on lisäksi ollut ilmastointi, joka vielä hidastaa tottumista. Vaikea tosin sanoa tottuuko härmäläinen pakkasissa kasvanut matkaaja koskaan tropiikin lämpöihin. Niin tai näin, ei tarvitse juuri mitään tehdä ollakseen yltä päältä hikinen ja trekkaillessa tai pyöräillessä hiki todellakin virtaa. Perttu käyttää hostellilla ja kylillä hengaillessa Afrikasta ostettua kangaspalaa lannevaatteena, sillä housut vain kastuisivat ja ne pitäisi pestä. Eipähän tartte hajota pakkaseen! 

Xingping on erinomainen kohde budjettimatkaajalle, joka haluaa olla villi ja vapaa, nähdä paljon ja maksaa vähän. Turisti-infraa löytyy sen verran, että eläminen on helppoa ja englanniksi pysyy hengissä, muttei liikaa. Majoitus on todella halpa, ruoka on kohtuuhintaista, eikä minnekään tarvitse maksaa mitään sisäänpääsyjä ja liikkuminen on halpaa. Saa kiivetä ja vaeltaa, voi vuokrata pyörän koko päiväksi muutamalla egellä ja mennä ja tulla ja ihmetellä. Todella jees kohde – suosittelemme. Todennäköisesti Xingping upeine maisemineen turistisoituu ja kaupallistuu entisestään, mutta siihen menee vielä aikaa. Landscapesta ei törrötä yhtään luksushotellia, mutta nekin kyllä nousevat tänne vielä. Kantsuu tulla nopeesti. 

Nyt istumme hostellimme aulassa katsomassa futista, odottamassa käsintehtyä takassa kypsennettyä pitsaa (kaikki oikeat raflat ovat jo kiinni, Xingping menee maalaistyyliin aikaisin nukkumaan) ja suunnittelemassa matkan seuraavaa etappia, Vietnamia.


Näkymät olivat vaivan arvoiset.

Perttu ja mittarimato.
Kiinalaispariskunta, joiden kanssa löysimme huipulle.


Tandem-pyöräily sujui hienosti.

1 kommentti:

  1. Kuulostaa juuri sellaiselta paikalta, jossa itsekin viihtyisin. Ihana luonto, kauniit maisemat, ei liikennettä eikä ihmismassoja. Toiveiden listalle siis :)

    VastaaPoista