Xingping – no ny! Guilinin yllätettyä meidät kylmällä
riistomeiningillä päätimme ottaa hatkat ja lähteä landemmalle. Xingpingiin ei
päässyt suoraan Guilinista muulla kuin kalliilla lautalla, joten taitoimme
matkan muutamalla bussikyydillä. Jälleen kerran tietoa oli hieman hankala
löytää, eikä meillä ollut mitään karttoja joten pitihän sitä taas vähän säätää
ja ihmetellä (myöhemmin kävi ilmi ettei mitään karttoja oikein ole edes
olemassa, edes netissä. Googlen autot eivät varmaan Kiinassa paljon rundaile.)
Tiesimme, että bussit Yangshuohon (jonka kautta Xingpingiin
pääsee bussilla) lähtevät Guilinin juna-asemalta ja että liput saa paikan
päältä. Paukimme siis asemalle väijymään lippuja ja heti rupesikin jo joku täti
niitä meille myymään. Lähtöhinta oli 50yuania per naama, mutta saimme liput
lopulta 20yuanilla (jonka tiesimme olevan oikea hinta.) Tinkimisprosessiin
kuului hölötystä ja naurua ja muutama poiskävely (yhtään sanaa ei vaihdettu
kielimuurin takia ja hintaakin näytettiin vain sormilla). Halusimme nähdä
bussin, johon olemme lippua ostamassa, mutta tämä ei onnistunut ja täti kovin
närkästyi. Ostimme lopulta liput ja lähdimme jonkun miehen mukaan, jonka
ymmärsimme olevan kuskimme. Kävelimme miehen kanssa pitkän matkan, jonka aikana
ehdimme jo melkein luopua toivosta. Lopulta päädyimme tien varteen, jossa nousimme
bussiin. Rinkat jätettiin käytävään ja istumme takapenkille. Matkan aikana
muutama hauska kiinalainen poika halusi jutella kanssamme harjoittaakseen
kielitaitoaan.
Matkasimme vuorien lomitse valokuvamaisemien lipuessa ohi
Yangshuohon, jossa vaihdoimme pikkubussiin, jolla matkasimme toiselle
bussiasemalle, josta otimme bussin Xingpingiin. Koko matkaan meni noin kolme
tuntia. Saapuessamme Xingpingiin fiilis oli saman tien hyvä – juuri tätä
halusimme.
Xingping on pieni kylä keskellä vuoria Li-joen varrella.
Jengiä ei asu paljon (joitakin tuhansia) ja näkymät ovat järjenvastaisen upeat.
Hostellimme This Old Place on ainoa hostelli, jota kylästä pystyimme etukäteen
varaamaan. Hostelli on oikein kiva ja etenkin näkymä kattoterassilta on
mieletön. Hyttysiä on kyllä riesaksi asti, varsinkin sisätiloissa. Xingpingissä
meno on rento ja hidas, vaikka paikka on todella suosittu turistikohde. Suurin
osa turisteista on kiinalaisia ja he tulevat vain päiväretkelle ottamaan kuvan
20yuanin setelissä olevasta maisemasta.
Me päätimme kivuta heti ensimmäisenä iltana viereiselle
vuorelle/kukkulalle katsomaan auringonlaskua. Matkalla tutustuimme kivaan
kiinalaispariskuntaan, kun eksyimme heidän perässään ensin vuorikiipeilemään ja
sitten viidakkoon. Lopulta etsimme oikean tien huipulle (jonne oli portaat,
kaiteet ja kaikki..). Maisemat olivat kiipeilyn arvoisia, mutta harmittavasti
aurinko katosi taas utuun ennen laskemistaan, eikä itse auringonlasku näyttänyt
miltään. Toivo kunnon auringonlaskusta Kiinassa alkaa olla mennyttä.
Seuraavana päivänä vuokrasimme hostellistamme tandem-pyörän
40 yuanilla ja poljimme kosteassa helteessä katsomaan joen varren pikku kyliä. Olipa
hauskaa olla Kiinassa vaihteeksi tilanteessa, jossa näköpiirissä ei ole ketään
muuta ihmistä. Vain sinä, minä, polkupyörä ja vuoret. Polkupäivän kruunasi
juuri oikealla hetkellä tienvarressa pakastimesta jäähileisiä juomia alihintaan
myynyt mummo. Annoimme tipin täydellisen jäisestä kokiksestamme. Viimeisenä
päivänä vedimme trekkibuutsit jalkaan ja lähdimme vaeltamaan laakson poluille
ja rinteille. Menoa hieman haittaa vain karttojen totaalinen puuttuminen – omin
jaloin pari vesiputelia mukana ei uskalla ihan kauhean syvälle vuorten uumeniin
vaeltaa, kun ei ole varmuutta siitä että takaisin pääsee muuta kuin jo kuljettua
reittiä.
Ainakin näin kesäkuussa hikoilu ansaitsee myös
erityismaininnan, nimittäin olemme hikoilleet kuin siat viimepäivät.
Xingpingissä ilma on kostea ja lämpötila iltapäivällä on kohonnut joka päivä
sinne 35 asteen hujakoille. Emme ole joutuneet ihan näin koviin lämpöihin
vielä, emmekä ole vielä tottuneet lämpöön. Joka ikisessä majoituksessa on
lisäksi ollut ilmastointi, joka vielä hidastaa tottumista. Vaikea tosin sanoa
tottuuko härmäläinen pakkasissa kasvanut matkaaja koskaan tropiikin lämpöihin.
Niin tai näin, ei tarvitse juuri mitään tehdä ollakseen yltä päältä hikinen ja
trekkaillessa tai pyöräillessä hiki todellakin virtaa. Perttu käyttää
hostellilla ja kylillä hengaillessa Afrikasta ostettua kangaspalaa
lannevaatteena, sillä housut vain kastuisivat ja ne pitäisi pestä. Eipähän
tartte hajota pakkaseen!
Xingping on erinomainen kohde budjettimatkaajalle, joka
haluaa olla villi ja vapaa, nähdä paljon ja maksaa vähän. Turisti-infraa löytyy
sen verran, että eläminen on helppoa ja englanniksi pysyy hengissä, muttei
liikaa. Majoitus on todella halpa, ruoka on kohtuuhintaista, eikä minnekään
tarvitse maksaa mitään sisäänpääsyjä ja liikkuminen on halpaa. Saa kiivetä ja
vaeltaa, voi vuokrata pyörän koko päiväksi muutamalla egellä ja mennä ja tulla
ja ihmetellä. Todella jees kohde – suosittelemme. Todennäköisesti Xingping
upeine maisemineen turistisoituu ja kaupallistuu entisestään, mutta siihen
menee vielä aikaa. Landscapesta ei törrötä yhtään luksushotellia, mutta nekin
kyllä nousevat tänne vielä. Kantsuu tulla nopeesti.
Nyt istumme hostellimme aulassa katsomassa futista,
odottamassa käsintehtyä takassa kypsennettyä pitsaa (kaikki oikeat raflat ovat
jo kiinni, Xingping menee maalaistyyliin aikaisin nukkumaan) ja suunnittelemassa
matkan seuraavaa etappia, Vietnamia.
![]() |
| Näkymät olivat vaivan arvoiset. |
![]() |
| Perttu ja mittarimato. |
![]() |
| Kiinalaispariskunta, joiden kanssa löysimme huipulle. |
![]() |
| Tandem-pyöräily sujui hienosti. |






Kuulostaa juuri sellaiselta paikalta, jossa itsekin viihtyisin. Ihana luonto, kauniit maisemat, ei liikennettä eikä ihmismassoja. Toiveiden listalle siis :)
VastaaPoista